Päivät alkavat aina samalla kaavalla: aamiainen, kävely gorillakeskukseen, turvallisuusluento, paikallisen naisjärjestön tanssit ja sitten gorillaperheiden jako.

Tänään oli ollut tunnin ajomatka gorillametsään ja siitä vielä parinkymmenen minuutin kävely. Gorillaperheessä oli pieni vauva n. puoli vuotias ja paikalla, jossa perhe oli oli vietävä määrä safarimuurahaisia, jotka purevat kunnolla ja tarrautuvat kiinni. Onneksi en ollut mukana, yhtä ikävä elukka kuin hirvikärpänen.

Tulivat lounaalle hotellille ja sitten olikin taas iltapäiväsateen ja ukkosen aika. Iltapäivä menee päikkäreiden ja levon merkeissä. 

Mulla meni aamu hienosti nukkumalla univelkaa pois ja ottaen rennosti.