Naaliretki

Hyvän aamupalan jälkeen lähdimme reissun ensimmäiselle retkelle. Simon tuli hakemaan meidät hotellilta ja ajelimme meren rantaa pitkin kauemmaksi keskustasta. Jätimme auton parkkiin ja jalkauduimme patikoimaan. Simon tarkisti aseen jääkarhujen varalta ja sitten vain matkaan poroja ja naaleja etsimään. Vain aseistetun oppaan kanssa on mahdollista lähteä kaupungista ulos.

Lintuja, jotka maastoutuivat erittäin hyvin oli paljon. Porot olivat hyvin uteliaita ja jotenkin lampaan ja poron sekoituksen näköisiä, koska niillä on niin lyhyet jalat. Kävelimme osittain vaikeakulkuisessakin (kivien vuoksi) maastossa parisen tuntia ja olimme jo tulossa autolle päin, kun Jukka huomasi naalin ja on se kyllä vaikea nähdä tähän aikaan vuodesta, kun on niin maaston värinen, hyvä bongaus. Palasimme autolle, joimme oppaan tuomat mustikkasopat ja kävelimme vielä meren rannalle katsomaan näkyisikö valaita, mutta eipä näkynyt.

Palasimme autolle ja lähdimme kotiin päin, mutta pysähdyimme vielä matkalla lounaalle, jonka opas oli tuonut mukanaan. En tiedä tekikö kolmen tunnin ulkonaolo pussilounaasta niin hyvän, mutta olipa maukasta. Ajelimme hotellille ja ei tarvinnut kauan odotella, päiväunet olivat tosiasia.

lounas

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *