31.10 Impodimo day 2

Aamukahvin jälkeen ajolle ja aamut ovat kylmiä, koska lämpötila n. +13 ja viima käy autossa, koska siinä ei ole ikkunoita eikä kattoa. Päällä saa olla pari ohkaista takkia tai sitten toppatakki ja sen alla kevyempi vaatetus ja jalkojen päällä viltti vaikka pitkät housut onkin.

Aamut ovat hiljaisia eläinten puolesta, mutta tänä aamuna oli vilkas kirahvi- ja sarvikuonoaamu. Sarvikuonoja oli yli 20 ja muutama vauvakin mukana.

Kahvit luonnonhelmassa ja palattuamme majapaikkaan, aamiainen odotti uima-altaalla.

Autokuntamme muut jatkavat tänään matkaa eli eivät osallistu ilta-ajolle, mutta eiköhän sieltä tule uudet vieraat ja automme täyttyy taas illalla.

Aamiaisen jälkeen lähdimme eri suuntiin, Jukka meni piiloon katsomaan eläimiä ja minä huoneeseen jättämään ylimääräiset tavarat. Kun tulin huoneesta ulos, kuulin meteliä polulta ja totesin, että norsut taas vastassa. Hitaasti kävelin katsomaan missä ovat ja näin norsuemon vauvansa kanssa ihan polun alussa, josta lähtee silta yleisiin tiloihin. Hidastin ja vetäydyin taas polulta hieman syrjään, kunnes huomasin, että naapurimme tuli siltaa pitkin kohti norsua, hitaasti, mutta liian lähelle. Heidän olisi ehdottomasti pitänyt pysähtyä. 

Mammanorsu alkoi heiluttamaan korvia ja vieläkään naapurimme ei pysähtynyt, mammanorsu suoristi kärsänsä ja hyökkäsi. Norsun hyökkäys ei ole pitkä vaan varoittava muutama askel, mutta äänen ja koon kanssa todella vaikuttava. Naapuri pariskunnan rouvahan pelästyi, käänsi selkänsä ja juoksi, josta norsu innostui. Rouva putosi sillalta maahan ja tönäisi mennessään miestänsä, jonka matka pysähtyi sillan aitaan. Ja vieläkään naapuri pariskunta ei ymmärtänyt pysyä paikoillaan vaan mies keräsi nopeasti itsensä ja yritti auttaa rouvaansa maasta. Ja norsu uhittelee edelleen. 

Ymmärrän hyvin, että pelästyivät todella pahasti, mutta tuossa tilanteessa olisi pitänyt rouvan vain olla siellä maassa, jotta tilanne rauhoittuu. Tässä kohtaa tuli henkilökuntaa paikalle ja norsu poistui.

Valitettava sanoa, mutta vika oli täysin pariskunnan, kun eivät osanneet lukea tilannetta. Vaikka nämä norsut ovat piha-alueella, ne ovat täysin villieläimiä, eikä mitään lemmikkieläimiä täällä. Ja tämä on asia, josta ensimmäiseksi, kun toivotetaan tervetulleeksi, niin kyllä kerrotaan.

Pääsin piiloon Jukan kanssa, syke jälleen hieman koholla ja vietimme piilossa muutaman tunnin. Ensi tulivat impalat juomaan ja sen jälkeen seeprat ja valtava lauma norsuja. Mukana 3 vauvanorsua. On hauska katsella, kuinka norsut ottavat ilon irti vedestä ja mudasta, toki heille myös elinehto. Vauvanorsut kellivät vedessä, kaikki lapsethan pitävät vesileikeistä.

–

Iltapäivällä jälleen ennen ilta-ajoa iltapäivätee ja voi sanoa, että siihen voisi kotonakin tottua, olisi vain joku joka laittaisi.

Ilta-ajolle autoon saimme viisi hollantilaista, yhden pariskunnan ja pariskunnan sekä pariskunnan miehen äidin. Ajo oli hiljainen, lämpötila taas lähempänä neljääkymmentä, mutta kohokohtana kaiken normaalieläimistön lisäksi kaksi urosleijonaa, toki makuulla vatsat pullollaan, olivat saanut viime yönä todellakin syödäkseen.

Illalinen odotti valmiina, nyt ulos katettuna piha-aitauksessa(boma) tulien ympäröimänä.

Ruoka on kyllä hyvää ja joka kerta kasvissyöjä hienosti huomioituna.

Aamulla samalla autokunnalla aamuajolle.