Ensimmäinen gorillakävely

Aikainen herätys ja muutaman minuutin kävely läheiselle gorillakävelyasemalle, jossa katsoimme videon, miten käyttäytyä ja suojautua ja suojata gorilloja. Näimme myös paikallisten naisten tanssia.

Ajoimme autolla puolen tunnin päähän, josta kävely alkoi ja, jossa kantajat ottivat reppumme kantoon.

Meillä piti tämä ensimmäinen kävely olla suht helppo, jotta pääsemme tottumaan tähän korkeaan ilmastoon, mutta gorillatpa olivat muuttaneet pidemmälle metsään ja meille tuli 5 tunnin reissu. Jouduimme kiipeämään läheisen vuoren huipulle ja sieltä jatkamaan matkaa vielä vuoren toiselle puolelle. Kiipeilypolut olivat kapeita, välillä kivet pyörivät jalkojen alla, osittain todella liukasta, koska eilen iltapäivällä alkanut sade ja ukkonen kesti pitkälle yöhön. Matka oli todella raskas. Onneksi kantajat auttoivat kädestä pitämällä ja vetämällä ja välillä toinen työnsi selästä ja vuoren huipulle päästiin.

Lopulta saimme tiedon, että gorillat on löytyneet. Kantajat jäivät tähän ja me jatkoimme matkaa muutaman minuutin ja siinähän se silverback oli ja lopulta hänen koko perheensä. Tunnin saimme näiden kaverusten maailmaa todentaa, mukana oli 4 pentua ja sitten sama matka takaisin. Kun pääsimme vuoren päälle, söimme hotellin pakkaaman lounaan, joka oli ollut repuissamme, hyvä hengähdystauko. Ja matka jatkui alas asti, jossa kuskimme jo odotti.

Suihku tuli tarpeen ja Jukalta löytyi punkki, sen saimme poistettua. 

Yritimme ottaa pienet nokoset, mutta kuinka ollakaan taas tuli iltapäiväsade ja ukkonen. 

Nyt parhaillaan katsomme kuinka pikkuapinat kiipeilevät parvekkeellamme.